Lahden valokuvataide ry:n kutsunäyttely
TUOMAS LINNA:
HUUTO
4.–27.5.2018
Huuto -teoksessa käsittelen suomalaisten lasten ja nuorten itsetuhoisuutta. Teoksen valokuvat olen tallentanut suomalaisilta blogialustoilta.
Art Häme 12, Näetkö Kaupungin -näyttelyssä nuoruuttani käsittelevässä kokonaisuudessa oli seinään maalattuna kirjoittamani runo. Näyttelyvieras otti runosta valokuvan, joka levisi sadoille lasten ja nuorten blogialustoille. Nuoret käyttivät runoa kuvaillessaan itseään ja lopulta sen englanninkielinen käännös päätyi useille ulkomaisille alustoille. Blogialustoilla lapset ja nuoret kirjoittivat pahasta olostaan. Sivustoilla oli paljon valokuvia, joissa nuoret esittelivät vartaloihin tekemiään viiltelyjälkiä.
Suomessa ilman itsemurhatarkoitusta itseään viiltelee 11,5 prosenttia 13-18-vuotiaista. Luvussa on mukana kokeilijat. Viiltelijät ovat erilaisissa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Yksittäistä syytä ilmiön synnylle ja olemassaololle ei ole löydettävissä. Viiltely ja itsensä vahingoittaminen on ainakin osittain tapa purkaa ahdistusta. Se on vain harvoin itsemurhayritys. Itseään viiltävä toimii helpottaakseen omaa oloaan. Viiltelijät eivät yleensä kerro viiltelystään: se on keino selviytyä sietämättömältä tuntuvasta tunnetilasta, jotta henkilö voi viiltelyn jälkeen taas toimia normaalisti ja jatkaa elämäänsä. Moni kertoo viiltävänsä ”voittaakseen oman kehonsa” tai rangaistakseen itseään (Myllyviita, Katja 2014. Vapaaksi Viiltelystä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim).
Vaikka viiltelyyn liittyy salailua, arvet ja niiden viestit saatetaan kuitenkin jakaa blogialustoilla. Alustoilla voi lukea nuorten viiltelijöiden kertomuksia kamppailuista elämässä. Blogialustoilla jaetaan valokuvia viillellyistä käsivarsista, jaloista ja muista vartalonosista. Valokuvat vertavuotavista käsistä saattavat levitä vauhdilla. Kuvia syvimmistä haavoista jaetaan jopa tuhansia kertoja.
Tuomas Linna (s. 1985) asuu ja työskentelee Helsingissä. Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on tukenut Huuto -teoksen toteuttamista. Huuto -teos on itsenäinen osa laajempaa lapsuutta ja nuoruutta käsittelevää teossarjaa. Edellisessä teoksessa, Huoli, Linna on käsitellyt suomalaista lastensuojelua.
