KALLE KATAILA
Maiseman äärille
26.11. – 21.12.2008
Galleria Uusi Kipinä, Kymi
Kymintie 1, Lahti


Maisema on osa ihmisen mieltä

Maiseman katsomiseen valmistaudutaan tietoisesti. Maiseman katsominen on teko, teonsana, verbi. Maisemia joko katsellaan tai mennään katsomaan. Ne ovat komeita, kauniita, jopa upeita. Maisema, se maiseman kohta, jota ennalta määrätysti katsotaan kohteena, on suoraan katsojan edessä, kuin maalaus tai valokuva. Samaan aikaan maisema on katsojan ympärillä, jatkuu yli kehysten, määrätty kohde häviää, koska maisema ei ala tai pääty mistään määrätystä kohdasta.

Maiseman kokeminen on katsojan sisäinen kokemus, mielen kokemus. Keskittymällä maiseman katsomiseen, sen kokemiseen kaikin aistein, maisema muuttuu osaksi katsojaa. Kokemus muuttuu läsnäoloksi, joka on enemmän kuin vain silmillä näkemistä. Näkökulma muuttuu: maisema on mielessä, mieli ei ole maisemassa.

Kokemus maisemassa saattaa muuttua yleväksi, jollakin tavalla eheyttäväksi ja arjen yläpuolelle kohoavaksi läsnäoloksi. Maiseman tarkastelu, pysähtyminen ja hiljentyminen kokemaan, avaavat yhteydet olemassa olon elementteihin. Maa jota katson, on samaa maata minussa. Vesi jota katson, on samaa vettä minussa. Lämpö, jota auringosta virtaa maahan, on samaa lämpöä minussa. Ilma, joka on ympärilläni, on samaa ilmaa jota hengitän. Tila, maisema ja taivas kaikissa etäisyyksissään, on samaa tilaa minun olemassa ololleni.

Pysähdytään, katsellaan, ollaan läsnä tämä hetki.

www.kallekataila.com

Kuva:
June, 2008 (1)
Arctic tide, 2008 (2)